Kansallisen heräämisen aikana 1800-luvun puolivälin tienoilla kirjastoja perustettiin maaseudullekin varsin usein seurakunnan yhteyteen. Näin sai alkunsa Kurikankin kirjasto.
Kappeliseurakuntamme kappalaiseksi tuli 1.5.1850 hurskaaksi ja hyväksi tunnettu Fredrik Johan Leidenius. Hän ryhtyi toimenpiteisiin kirjojen hankkimiseksi seurakuntalaistensa luettavaksi pannen kirjastotoiminnan näin alulle. Kirjasto perustettiin vuonna 1863. Alussa oli 60 kirjaa. Kirjoista suurin osa oli uskonnollisia. Kirjaston sijoituspaikaksi määrättiin kirkon sakaristo, mutta hoitaja Herman Hermaninpoika Plosila sijoitti sen kotiinsa pitäen sitä auki sunnuntaisin yhden tunnin jumalanpalveluksen jälkeen.
Kirjaston säännöissä vuodelta 1876 lainakirjaston paikaksi vahvistettiin pitäjän tuvan kamari. Myöhemmin kirkonkylän kirjasto siirrettiin Kankaan kansakoululle, jonka opettaja Kaarlo Saari oli lupautunut sen hoitajaksi.
Myös muille kylille oli muodostanut lukuyhdistysten tapaan toimivia kirjastoja, näin ainakin Miedon, Koiviston, Luovan, Tuiskulan ja Polven kyliin. Nämä kirjastot sijoitettiin myöhemmin kansakouluille, kun niitä kyliin perustettiin. Kirjat niihin hankittiin arpajaisilla, illanvietoilla ja harjoittamalla keräystoimintaa.
Kunta on verrattain varhaisessa vaiheessa (1875) ryhtynyt rahoitamaan kirjastoa antamalla kirjahankintaa varten pienen osuuden saamistaan viinavoittovaroista. Täysin kunnalliseksi kirjastolaitosta alettiin suunnitella v. 1920, jolloin valittiin toimikunta järjestämään kunnan kirjasto-oloja. Toimikunta luetteloi kaikkien kirjastojen kirjavarat, teki niistä kortiston sekä laati sääntöehdotuksen kunnan kantakirjastoa ja piirikirjastoja varten.
Kunnanvaltuusto päätti vuonna 1934 valita kirjasto-olojen järjestämistä varten johtokunnan. Seuraavana vuonna johtokunta valitsi kirjaston hoitajaksi rouva Saima Lohikosken ja Kankaan koululla sijainnut kirjasto siirrettiin kunnantalolle, jossa se toimi noin vuoden keskeytystä lukuunottamatta vuoteen 1951 saakka. Silloin kirjasto siirtyi nuorisoseuran talolle, ja kirjasto oli auki myös päiväsaikaan. Iso edistysaskel kirjastotoiminnalle on kirjastoa varten saneerattujen tilojen saanti entisen kirkonkylän koulun toisesta kerroksesta vuonna 1958.
Vasta 1950-luvulla alettiin vakavasti pohtia sivukirjastojen udelleen perustamista. Luovan ja Polven sivukirjastot perustettiin 1955 ja Miedon sivukirjasto 1959. Viitalan sivukirjasto aloitti toimintansa vasta vuonna 1964. Sivukylien kirjastopalvelut muuttuivat vuonna 1971, kun ensimmäinen kirjastoauto otettiin käyttöön. Kaikki sivukirjastot lopetettiin ja niiden kokoelmat muodostivat auton perusvaraston.
Kirjastonhoitaja Saima Lohikoski jäi eläkkeelle vuonna 1968 ja Kurikan ensimmäiseksi päätoimiseksi kauppalankirjastonhoitajaksi valittiin Kyllikki Keski-Saari. Pääkirjastossa oli silloin jo vuodesta 1962 lähtien ollut osa-aikainen kirjastoapulainen Hellin Öster.
Ensimmäiset vuosilainatilastot, mitkä ovat tallella ovat vuodelta 1950, jolloin kirjastosta lainattiin 7.095 kirjaa. Kirjaston saadessa ajanmukaiset tilat v. 1958 lainaus nousi 56 %, seuraava suurempi kasvu oli 1968, kun kirjastonhoitajan virka muuttui pääviraksi (kasvu n. 25 %, kokonaislainaus oli 38.531), kirjastoauton matkaanlähtö aiheutti 57 %:n nousun (82.301) ja uuden kirjastotalon käyttöönotto 1982 20 %:n nousun (166.580). Viimeisin suuri muutos oli atk-pohjaisen lainausjärjestelmän käyttöönotto vuoden vaihteessa (1994) ja se näyttää aiheuttavan n. 25 %:n nousun.
Mainittakoo, että vuonna 1968 hankittiin 819 kirjaa ja vuonna 1993 4247 nidettä. Alalle koulutettua henkilökuntaa oli 1968 1,5 henkeä ja nyt on 5 henkilöä. Kirjaston toiminta on monipuolistunut; on musiikkiaineistoa, tietopalvelua, kirjastonkäytön opetusta jne, ja lainaustoiminta on kasvanut suhteessa enemmän kuin henkilökunta ja aineistomäärä.
Kyllikki Keski-Saaren artikkeli Kurikan joulu -lehdessä 1994 (lyhennettynä)
JURVAN KIRJASTON ALKUVAIHEITA
Jurvan ensimmäinen kirkkoherra O. W. Forsman (1856-1871) kärsi yksinäisyydestä, jota koetti karkottaa lukemalla. Kirjeissään ystävilleen hän pyysi lähettämään kirjoja, "ne ovat täällä Jurvassa kuin pelastava lankku hukkuvalle". Luultavasti hänen ehdotuksestaan alettiin koota rahaa kirjaston aikaansaamiseksi. Kuitenkin vasta 1874 kuntakokous päätti perustaa lainakirjaston, koska muissakin pitäjissä niitä oli ja ne oli hyviksi havaittu kansan valistuksen ja siveyden suhteen.
Ensimmäisenä kirjaston hoitajana toimi lukkari Juho Söyrinki. Kirjoja kokoelmassa oli peräti 110 kappaletta, jotka jurvalaisten kunniaksi olivat miltei koko ajan lainassa. Kirjaston toiminta ilmeisesti alkuinnostuksen jälkeen hiipui, koska vielä 1892 kuntakokouksessa keskusteltiin lainakirjaston järjestämisestä.
Viime vuosisadan alussa kirjasto oli toiminnassa kirkonkylässä (400 kirjaa), Niemenkylässä (150 kirjaa) ja Sarvijoella (250 kirjaa). Lisäksi Nuorisoseuralla oli oma kirjasto. Vuodelta 1905 olevan tiedon mukaan Jurvassa olisi ollut viisi muualla kuin koulun yhteydessä toimivaa kirjastoa. Eteläpohjalaisen Osakunnan kiertävä kirjasto oli jurvalaisten lukijoiden ilona vuosina 1914-1915.
Jurvan Nuorisoseura perustettiin 1894. Tarkoitus oli raakoihin huveihin ja juoppouteen tottuneelle nuorisolle saada parempia rientoja. Kirjastotoimintaa harjoittivat useimmat nuorisoseurat. Jurvan Nuorisoseura perusti kirjaston uudelleen vuonna 1926 ja valitsi kirjastotoimikunnan, jonka puheenjohtajaksi tuli kirjanpitäjä Alma Niemi. Tällöin Nuorisoseuran kirjastossa oli 305 kirjaa. Kirjastoa hoitivat Reino Peura, Rikhard Peura ja Paavo Hahto. Järvenpään kyläkirjasto sai alkunsa lukurenkaasta vuosisadan vaihteessa. Vuonna 1917 kirjat sijoitettiin Järvenpään Nuorisoseuran kirjastoon, jota hoiti kolmen vuosikymmenen ajan Lauri Ylikoski.
Kunnallinen kantakirjasto perustettiin Jurvaan kirjastotarkastajan myötävaikutuksella vuonna 1935, jolloin Nuorisoseura myi osan kirjoistaan kunnan kirjastolle.
Lyhennelmä Pirjo Lakson alukuperäistekstistä
