Grannitikka
(Bos Insolitus)
Ulkoiset tunnusmerkit
Jotenkin tutunoloiseksi luonnehdittu otus on pyöreä, valkea karvainen sekä paksu ja kalpea. Otuksella on turpa kuin nuija ja silmät kuin tennispallot. Joidenkin mielestä grannitikka on musta, laiha ja pitkä ja että sillä on koukkunokka. Kaikkien havaintojen mukaan otuksella on häntä. Grannitikka käyttää vaatteita tai sitten ei. Grannitikan koko on suoraan verrannollinen muistin määrään. Huonomuististen mielestä grannitikka on tosi pieni.
Käyttäytyminen
Grannitikkabongarien havaintojen mukaan otus käyttäytyy oudosti. Se törmäilee paikasta toiseen, esineisiin ja hipsii usein jonkun takana ilmeillen samalla. Grannitikat tuntevat myös hurjaa vetoa asioihin, joihin eivät saisi koskea, ja paikkoihin, joihin eivät saisi mennä. Grannitikkojen laumakäyttäytyminen aiheuttaa kaaosta. Lauman kuulee jo kaukaa. Laumat tallovat maata jylisyttävästi tömps-tömps-tömps-äänen ja raikuvan naurun saattelemana. Grannitikan nauru on kaamean hilpeää hohotusta. Grannitikat juoksevat aina muita nopeampaa, varsinkin niitä, jotka eivät osaa juosta, ja niitä, joilla on jalka paketissa.
Ruokavalio
Grannitikka syö. Tiedemiehet, eivät ole vielä löytäneet ainetta, joka ei grannitikoille kelpaisi.
Ääntely
”Wau”, ”Hohohohoo”, ”Jee” ja ”oho” ovat grannitikoiden käytetyimmät äännähdykset. Joskus niiden on silminnäkijähavaintojen, tai tässä tapauksessa korvinkuulijahavaintojen, mukaan äännähtäneen myös kimakasti: ”Auts!”.
Toimenpiteet tavattaessa
Pysy liikkumatta äläkä siirrä katsettasi grannitikasta. Jos kohtaat useamman, pakene puuhun. Grannitikat eivät osaa kiivetä.